Viro

Tallinnan Vanalinn on Unescon maailmanperintökohde ja yksi Pohjois-Euroopan täydellisimmin säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista. 2,4 kilometriä pitkät kalkkikivimuurit ja 26 säilynyttä tornia rakennettiin 1200-luvulla, ja suurin osa on edelleen paikallaan. Alakaupungin Raekoja plats -tori on ollut käytössä markkinatorina vuodesta 1322, ja sitä reunustavat keskiaikaiset kauppiastalot ja killat. Yläkaupunki Toompea kohoaa kalliolle: siellä sijaitsevat parlamenttitalo Riigikogu ja venäläisortodoksinen Aleksanteri Nevskin katedraali, ja näköalatasanteilta avautuu näkymä alakaupungin kattojen yli. Oleviste kirkon torni oli 1500-luvulla maailman korkein rakennus. Katariinan käytävä, kapea keskiaikainen kuja käsityöläispajoineen, on Baltian tunnelmallisimpia.

Lahemaa, Viron suurin kansallispuisto, ulottuu pohjoisrannikolla noin 50 kilometriä Tallinnasta itään. Alueella on neljä niemeä, jyrkkiä kalkkikivirantoja, vanhoja kalastajakyliä ja Baltian merkittävimpiä kartanoita — Palmse, Sagadi ja Vihula, kaikki entisiä baltiansaksalaisia kartanoita puutarhoineen. Puistossa on myös laajoja pitkospuureittien halkomia soita. Lahemaa oli Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto (1971), mikä on yllättävä tausta näin arvokkaalle luontoalueelle. Virun suo, vain 35 kilometrin päässä Tallinnasta, sopii helposti päiväretkelle.

Tartto, 180 kilometriä Tallinnasta kaakkoon, on Viron toiseksi suurin kaupunki ja sen akateeminen sydän. Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin perustama Tarton yliopisto hallitsee kompaktia keskustaa, ja Toomemäen puistossa 1200-luvun tuomiokirkon rauniot toimivat kesäisin ulkoilmaelokuvateatterina. Kaupungissa on poikkeuksellisen paljon museoita kokoonsa nähden: Viron kansallismuseo (avattu 2016, yksi Baltian suurimmista), tiedekeskus AHHAA ja Viron taidemuseon vanhan taiteen kokoelma. Tartto oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024, ja sen kahvila- ja baarikulttuuri on 15 000 opiskelijan ansiosta yksi Baltian vilkkaimmista.

Viron suurin saari Saarenmaa (2 672 km²) tuntuu mantereesta poikkeavalta: rauhallisemmalta ja ylpeältä omasta identiteetistään. Kuressaaren keskiaikainen piispanlinna, yksi Baltian parhaiten säilyneistä vallihautoineen kaikkineen, hallitsee saaren pääkaupunkia. Kaalin meteoriittikraatteri — noin 3 500–7 500 vuotta sitten meteoriitin iskusta syntynyt 110 metriä halkaisijaltaan oleva järvi — on yksi Baltian omituisimmista maisemista. Perinteiset tuulimyllyt, kylpyläkulttuuri ja hyvät pyöräilyreitit tekevät Saarenmaasta oman kohteensa. Pengertietä pitkin Saarenmaahan yhdistyvä Muhu tunnetaan perinteisestä maatilakulttuuristaan ja 1200-luvun kirkkonsa maalauksista.

Tallinnan laulukenttä (Lauluväljak) on yksi Viron historiallisesti merkittävimmistä paikoista — ulkoilma-amfiteatteri, jossa Viron laulujuhlaa on järjestetty viiden vuoden välein vuodesta 1869. Laulujuhlaperinne on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla. Syyskuussa 1988 kentälle kokoontui arviolta 300 000 virolaista — noin viidesosa koko väestöstä — laulamaan kiellettyjä kansallislauluja osana laulavaa vallankumousta, rauhanomaista liikettä, joka johti Viron itsenäistymiseen Neuvostoliitosta 1991. Vuoden 1989 Baltian ketju, jossa noin kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 675 kilometrin pituisen ihmisketjun kaikkien kolmen Baltian maan halki, syntyi samasta perinteestä.